Tänään on ollut täysi tohina kotona, kun olemme laittaneet isolla vaihteella asuntoa kuntoon ja alkaneet valmistella viikonlopuksi leivonnaisia.

Aikaisemmassa bloggauksessa lupailin kuvaa meidän "keittiökaapista" tai aamiaiskaapista, kuten minä sitä kutsun. Yhdessä huoneistamme oli tämä tamminen vaatekaappi kun muutimme ja heti päätimme, että se siirretään keittiöön. Jo jokusen vuoden olen haaveillut kaapista, jonne saisi kaikki vedenkeittimet ja leivänpaahtimet piiloon, etteivät ne veisi tilaa keittiötasoilta. Toisen oven takana ovat kattilat ja ruokapakkaukset, toisella puolella on vedenkeitin, syviä lautasia ja myslipaketit, eli "aamiaispuoli" sekä valo, joka syttyy, kun oven avaa.

Tämä kaappihan on siis seuraavalla seinällä tätä keittiötä nähden...

ja keittiötä vastapäätä on siis tämä ruokapöytä

Ja tänään mieheni laittoi ruokapöydän päälle kruununkin! Keittiö alkaa melkein olla siinä muutamaa pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta (tavaroiden viimeinen paikka, matot, jatkuva siivous...sellaista pientä...)

Täytyy tunnustaa, että kuljen aina hiukan eri teitä kuin muut. Minä kävin VASTA NYT Ullan unelmassa. Kirjaa Pipareista pitsikakkuun olen jo jokusen viikon lukenut, mutta tänä aamuna yhdellä sivulla havaitessani muffinsitelineen, oli minun pakko päästä käymään siellä, jotta saisin itselleni samanlaisen. Ja kun oli muffinsiteline, oli pakko myös tehdä muffinseja. Vähän sudeksi taisivat mennä, koska en todellakaan osaa käyttää vanillakremeä, mutta muuten ihan hyviä sitruunamuffinseja. Hiukan ehkä turhan äkäinen pinnoite ja värikin meni pieleen, halusin pinnoitteesta oranssia, mutta siitä tulikin vaaleanpunainen... Siispä vietämme vaaleanpunaista halloweenia...

Mutta toinen leipomukseni onnistui varsin hyvin.

Eli porkkanakakku. Joskus luvatulla 90 -luvulla luokkakaverini Hanna-Elina toi lahjaksi porkkanakakkua ja siinä oli sokerimassasta tehty porkkana päällä, joten ajattelin olevani luova ja tehdä samanlaisen. Vasta jälkikäteen googletettuani porkkanakakun huomasin, että sitä ei taideta enää tehdäkään ilman porkkanoita päällä, mutta toivotaan, että syöjät eivät lue ruokablogeja ja pitävät minua luovana  Porkkanoiden teossa kiitos menee jälleen miehelleni, joka teki ne ja minä tein naatit.. senkö takia olen itsekin nyt naatti?